Voi sentään miten ihanaa on ulkona jahdata perhosia. Tosin harvoin mä niitä saan kiinni ja sittenkin jos saan kiinni, emäntä pelastaa in ne siivekkäät perhoset mun kynsistä tai suusta jos ne vaan on pelastettavissa.

Kyllä mä sä sut saan senkin siivekäs lentelijä..


Iso loikka vaan niin sä oot mun tassujen alla.


Yksi ihan ihmeellinen juttu monista on se, että mä seuraan palloa ulkosalla minne ikinä se meneekin ja sitten pysähdyn nätisti sen vierelle, odottamaan emäntää. Katsos kun me sisällä ollaan treenattu merkkiä ja sille menoa, niin sitten mä sovellan sitä hienosti ulkona. Emäntä ainekin kehuu ihan hirveästi aina kun menen minnekkä pitääkin.

Pallo, pallo, pallo lennä vaan kyllä mä sinut löydän.


Hahaa nyt jäit kiinni.


Sitten mun piti koskettaa tätä palloa, sitten vasta istua ja sitten tulee vasta palkka. Joo..


Muuten oletteko koskaan nähneet harvinaista vinttikissaa, joka on tuulen nopea saalistaja. Jos ette niin nyt näette.

Misse menee nimittäin julmettua kyytiä ulkona vieheensä perässä kuin mikäkin vinttikissa konsanaan. Missellä riittää varmasti tosta leikistä kerrottavaa piakkoin.