Pakkohan minun on saada esitellä lempihiireni, joka on kyllä kovia kokenut, mutta sen voittanutta ei ole tullut eteen. Sitä on varsinkin aamuisin mahtavaa viedä emännälle, sen nenään eteen, mutta ei se osaa ollenkaan arvostaa sitä vaan työntää sen syrjään vain.
Tätä hiirtä se raitahyeenakin erehtyi kantamaan siintäkös minä pidin kyllä sille hiljaisen saarnan. Eihän toisen hiiriin saa koskea, en minäkään sen luihin koske vaikka niitä usein keittiössä lojuu.
 
Olen varma, että pariin otteseen emäntä on uhkaillut jo sillä, että lempihiireni aika olisi ohi ja se ostikin jo samankokoisen hiiren, mutta se rapisee. Mikään ei voi korvata omaa lempihiirtäni. Me ollaan yhdessä koettu vaikka mitä. Olen mm. käyttänyt sitä uittamassakin tuossa vesiautomaatissa siellä se sai uiskennella koko yön kunnessa emäntä vei sen sitten kuivumaan. Hiirihän vain nautti kun pääsi uimaan. Yritä sitten ja ymmärtää noiden ihmisten aivoituksia..
Nyt täytyy lähteä painimaan hiiren kanssa taas..