Täällä päin pikkuhiljaa vettä sataa taivaalta. Sade kuulostaakin jo niin märältä ja nuo isommat selittivätkin., että iso kuuro oli sattunut niiden kohdalle eilen kylppärissä ja joukoss aoli ollut shampootakin. Siis voiko tuollaista oikeasti sataa taivaalta..
Onneksi Nemo sitten selitti , että kyseessä oli peseminen ja kuulemma minäkin joudun semmoiseen viikon sisällä. Sitten tippui taas se pommi, ne lähtevät näyttelemään huomenna koko päiväksi ja minun pitää jäädä kotiin. Emäntä ottaisi mielellään minut mukaan, mutta olen kuulemma vielä liian pieni. Tosin sitten se suputti jotain ensi viikosta ja, että minä pääsisin vihdoinkin näytelmiin. Jee!
Onhan minulla täällä kaverina sitten Tyyne ja Nöpö, sekä  tuo immeinenkin tänne jää meitä hoitamaan.
  Onneksi emäntä lupasi tuoda herkkuja ja ehkäpä lelujakin minulle jos olen kiltisti kotikollina, tokihan minä sitten olen. Toivottavasti Nemo ei vaan ole niin väsynnyt kuin viime näyttelyiden jälkeen, että se jaksaisi rellestääkkin sitten illalla minun kanssa.

Grrr..Nyt taidan mennä yläkertaan kuuntelemaan sateen ropinaa ja haaveilemaan näytelmistä.