Mitä sitä suotta riehumana ja rellestämään kun voi käpertyä kerälle ja nukahtaa. Ulkonakin sataa taas vettä, sitä miettii kyllä ajoittain niitä kodittomia kissoja jotka sateessa joutuvat kulkemaan ja suojapaikkaa etsimään. Joskus ottaa sentään nuo vastuuttomat ihmiset aivoon.. Mutta onneksi oma emäntä ei kuulu heihin välillä tuntuu, että se höösää meitä liikaakin. Tarkkailee alituiseen, mutta kyllähän se on mukavaa kun tietää, että oma emäntä välittää niin paljon.
 Nukkuessa pystyy uneksimaan poikaystävästä ja iltapalasta siinä järjestyksessä. Niin ja tietysti kertaa päivä treenit vielä mielessään, että mitenkä se seuraaminen ja tassun anto menikään.
 Joskus emäntä hihitteleekin kun nukun näin kerälläni, että vaikeaa erottaa kumpi pää on kumpikin varsinkin jos se nopeasti katsoo, no sehän se tarkoitus onkin pitää uteliaat poissa ja kun päivä on niin saa päivän tuntumaan yöltä kun pistää pään piiloon. Kätevää, kateellisia nuo ihmiset vain, ne kuulemma saisivat kamalat niskakivut jos näin nukkuisivat. No tietenkin eihän tää nukkuma-asento kuulukkaan niille.
 Jotain se höpisee yölläkin, että kuorsaan mukamas. No myönnetään jos on olut kova päivä niin johan sitä vähemmästäkin kuorsaa, mutta kuorsaan kuulemma niin söpösti ja rauhoittavasti, ettei parempaa unilääkeettä olekkaan.
Kirre kullalle paljon pusuja!
tyynesopoliini.jpg?t=1168977575