Voi kollit sentään kuinka mukavaa oli ulkona jolkotella. Viime syksynä
mä olin vielä niin pikkuinen jäbä, että kävin kai pari kertaa vaan
ulkona ja se homma pelotti silloin kaameesti.. Mutta nyt ei mitään
voita lehtien perässä juoksua ja sitten sitä kunnon lenkkiä, joka
mennään vauhdilla eikä kävellen. Siis täytyyhän tuosta emännänkin
kunnosta jonkun pitää huolta. Olen kuulemma erinomainen valmentaja.
Tänään heitettiin semmoinen hölkkälenkki mitäköhän se olis
puoltoist kilsaa ja sitten vielä hengailtiin omalla pihalla lehtien
seassa kahlaten. Tulihan tuo pikku jäbäkin ulkoilemaan sitten
villapaita päällä, kun sitä muuten palelis.
Kävihän toki neidotkin pihalla. Tyyne sai auttaa syystöissä ja Misse kävi valjastelemaassa myös.
torstai, 12. lokakuu 2006
Kommentit