Mikä voisikaan olla ihanampaa kun oli niin kuuma kesä, kun nyt sataa.
Eilenkin päästiin kaikki yläkertaan emännän kanssa kuuntelemaan sateen
ropinaa. Sen tahtiin olikin sitten mukava koisia.
Sadepisaroita on myös mukva ottaa kiinni ikkunoista, mutta kun ne vierivät vain siellä toisella puolella huijaten kissoja.
Lenkillekkään ei sateella kyllä tee mieli, sitten täytyy vain tyytyä
purkamaan energiat sisällä kunnon ritoloilla. Tuo pikkumies Sirius taas
pitää huolen siintä, että yölläkin täytyy jonkun meistä nousta ylös
pitämään sille vähäksi aikaa juttuseuraa. Ei se Sirius nyt sitten niin
kamala olekkaan samaa sukuahan se on kuin Nemokin ainekin puheiden
perusteella.
maanantai, 4. syyskuu 2006
Kommentit