Niin aika outoa, äskettäin oli ihan hirmuisia pakkasia ja nyt siellä ulkona oli lämmintä ja vettä satoi. Perin outoa, kyllä, mutta se vaan viittaa mukavaan kevääseen ja siihen, että meidän veranta aukeaa. Meillä kun on oma veranta joka on keväästä syksyyn meidän käytössä, talven sitten varastona. Jotain tuo emäntä sanoi, että piristää sitä vähän tähyilypaikalla ehkäpä. Hmm ja jotain seon mutissut uudesta agilityesteetä, kunhan kelit lämpenee niin se menee verstaaseen sitä touhottamaan todella mielenkiintoista nähdä millaisen esteen se onkaan meille keksinyt.
 Niin ja emäntä sanoi, että pääsen Helsingin näyttelyyn kahdeksi peräkkäiseksi päiväksi Sirren kanssa. Jesh! Emäntä naureskeli, etät me ihan takuulla jaksetaan kaksi päivää putkeen, mutta että sitten nähdään onko siintä siihen, ei sitä tiedä kuin kokeilemalla niin se sanoi. Mulle se sopii mainiosti kaksi päivää poseeraamista ja keikistelyä, sekä agilityä! Nyt vaan täytyy jaksaa odottaa yli kuukausi, sitten pääsen taas näyttelemään.
 Moni on muuten huomannut, että mun turkki ei ole enää niin karhea vaan jopa ihanan pehmeä. Emännän velikin sen huomasi kun eilen silitteli mua niin kehui mun turkin olevan ihanan pehmeä, sitten se kyselikin salaisuuttani ja kerroi vaan, että pentumuona ja ekstra harjaukset.
 Niin mä kävin tänään ulkona vähän pelottelemassa lintuja, ettei ne tuu liian kesyiksi tapauksiksi. Nyt mä vuorostaan lainasin Sirren paitaa kun se onkin lämpimämpi.



Kuulkaas linnut peto on nyt sit paikalla, et ei kantsi tulla lähelle...